I TERVEYDENHOIDOLLA ON TULEVAISUUS
1. Painopiste terveyden edistämiseen Keski-Suomeen on valmistunut keväällä 2008 koko maakunnan kattava terveyden edistämisen suunnitelma. Tavoitteenamme on toteuttaa suunnitelma Keski-Suomen jokaisessa kunnassa: kannustamme mm. omaehtoiseen terveyden ylläpitämiseen terveyskeskuksiin ja kirjastoihin perustettavien terveystietotupien avulla sekä kokoamalla kaikki kunnassa tapahtuva liikuntatoiminta vuosittain julkaistavaan liikuntakalenteriin, joka jaetaan jokaiseen kotiin. Lisäksi tavoitteena on ottaa käyttöön työttömille ja muille työterveyshuollon ulkopuolella oleville työikäisille (pätkätyöläiset, kotiäidit) maksuttomat terveystarkastukset. Pyrimme myös luomaan suunnitelmallisuutta terveyden edistämiseen ottamalla käyttöön jokaisessa kunnassa valtuustokausittain laadittavan hyvinvointikertomuksen sekä sen pohjalta työstettävän hyvinvointistrategian.
2. Yhteisvastuullisuutta koko maakuntaan
Laadukkaat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tulee olla tasavertaisesti saatavilla asuinkunnasta ja varallisuudesta riippumatta – potilaalla tulee olla mahdollisuuksien mukaan myös oikeus valita hoitopaikkansa. Julkisella sektorilla pitää säilyttää vastuu ja kokonaisnäkemys maakunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin. Kunta ei voi ulkoistaa järjestämisvastuutaan.
Palveluita voidaan tuottaa myös yksityisesti tai järjestöjen toimesta, jolloin itse järjestetyille ja ostetuille palveluille tulee laatia yhtenäiset laatukriteerit. Perusterveydenhuolto (terveyskeskukset) on terveydenhuollon kivijalka, jota pyrimme vahvistamaan.
Erikoissairaanhoidon jalkauttamista terveyskeskuksiin tulee jatkaa, sillä kokemukset esim. röntgenlääkärien ja kirurgien etävastaanotoista ovat olleet myönteisiä.
Osaavasta työvoimasta on jo tällä hetkellä monin paikoin pulaa. Maakunnassa pitää edelleen kehittää hoitajien, lääkäreiden ja muiden terveydenhuollossa työskentelevien perus- ja jatkokoulutusmahdollisuuksia.
3 . Hiljaisten kuntalaisten ääni kuuluviin
Palvelujen käyttäjien näkemykset tulee ottaa paremmin huomioon. Kaikkien oikeus osallisuuteen ei toteudu perinteisin ja totutuin menetelmin. Heihin lukeutuvat mm. lapset, nuoret, ikäihmiset, vajaakuntoiset, vammaiset sekä syrjäytymisuhan alla elävät kansalaiset. Tällöin henkilökohtaisia kontakteja on lisättävä ja myös kuntapäättäjien on tultava ulos kokoushuoneista. Erityisten projektien kautta on rakennettava luottamusta ja vuorovaikutusta.
Palvelusuunnitelmien käyttö myös lisää mahdollisuuksia kuulla asiakasta. Tätä kautta on mm. mahdollista varmistaa vammaisen oikeudet päivätoimintaan, kuljetuspalvelut täysimitallisena sekä omaishoidon ja lomituksen mahdollisuudet
4. Kunnasta esimerkillinen työnantajaKuntien tulee näyttää esimerkkiä reiluna ja vastuullisena työnantajana. Keskeisinä tavoitteina ovat määräaikaisten työsuhteiden vakinaistaminen esim. varahenkilöstön kautta, henkilöstön täydennyskoulutuksesta huolehtiminen sekä henkilöstöjohtamiseen panostaminen. Tavoitteena on työhyvinvoinnista huolehtiminen ja työuupumuksen ennaltaehkäisy mm. henkilöstön ja työnantajan yhteistoimintaa lisäämällä.
II HYVINVOINTIA KOKO IÄKSI 1. Turvallinen kasvuympäristö lapsille ja nuorilleNeuvolajärjestelmän ja kouluterveydenhuollon kurjistaminen tulee pysäyttää. Suositusten mukaiset määräaikaistarkastuksen pitää ottaa käyttöön jokaisessa kunnassa. Lisäksi tukipalveluita kuten perhetyöntekijöitä, koulupsykologeja ja päihdetyöntekijöitä tulee olla aidosti tarjolla jokaisessa kunnassa.
Lasten päivähoidossa tulee olla erilaisia malleja perheen oman valinnan ja elämäntilanteen mukaan. Jokaisessa kunnassa pitää olla myös ns. lapsiparkki-toimintaa, johon lapsiaan kotona hoitavat vanhemmat voivat jättää lapsensa hoitoon lyhyeksi ajaksi pientä maksua vastaan.
Lasten ja nuorten hyvinvointiin panostaminen kannattaa. Kunnalliseen nuorisotyöhön pitää panostaa riittävästi. Liikuntapaikat tulisivat olla ilmaisia lapsille ja nuorille omaehtoisen liikkumisen mahdollistamiseksi perheen varallisuudesta riippumatta. Pyrimme siirtymään kohti kokonaiskoulupäivä –mallia, jossa kerhot ja harrastukset ovat heti koulupäivän jälkeen, jolloin lasten ei tarvitse tulla koulun jälkeen tyhjään kotiin ja illat puolestaan rauhoittuvat perheiden yhteiseksi ajaksi.
Lapsilla ja nuorilla tulee olla vaikutuskanava kunnan päätöksiin esim. nuorisovaltuuston kautta. Tämä tukee osallistumista ja toisaalta lisää kunnan luottamushenkilöiden ja henkilöstön tietoa lasten ja nuorten tarpeista.
2. Vanhempien jaksamista tuetaanVanhemmuuden haasteisiin pitää pystyä vastaamaan jo varhaisessa vaiheessa. Odotusajan perhevalmennuksia ja syntymän jälkeisiä vertaistukiryhmiä tulee olla tarjolla jokaisessa kunnassa. Kotiapua tulee olla saatavilla sitä tarvitseville lapsiperheille jo ennen kuin ilmenee lastensuojelullista tarvetta. Kunta voi työnantajana omalta osaltaan helpottaa perheiden arkea mahdollistamalla esim. osa-aikaisen työn tekemisen pienten lasten vanhemmille.
3. Ikääntyneet ovat voimavara Ikääntyneiden kokonaistoimintakyvyn arvioimiseksi pyrimme perustamaan seniorineuvolan jokaiseen kuntaan. Lisäksi pyrimme juurruttamaan ennaltaehkäisevien kotikäyntien tekemisen tietyille ikäluokille koko maakunnassa. Ikääntyneiden omaehtoisen liikkumisen tukemiseksi pyrimme esittelemään vuosimaksuisen Seniorikortin kunnan omistamiin liikuntapaikkoihin. Myös ikääntyneille suunnattuja liikuntaryhmiä tulee olla riittävästi ja niihin tulee järjestää kuntien yhteistyönä keskitetty kuljetus myös sivummalla asuville.
Omaishoitajat tekevät korvaamatonta työtä. Heidän työstään saamaa taloudellista tukea tulee korottaa nykyisestä huomattavasti. Lisäksi heille tulisi tarjota virkistäytymismahdollisuuksia ja vertaisryhmätoimintaa. Riittävät vuorohoitopaikat ovat ehdoton edellytys järjestelmän toimivuudelle.
Kolmannen sektorin toimintaa tulee mahdollistaa ja tukea, mm. vanhusten ulkoiluttamista vapaaehtoisvoimin.
