Seutukunta yhteen

Keskisuomalainen julkaisi 9.10. jutun Viitasaaren ja Saarijärven käymistä alustavista yhteistyötunnusteluista. Uutinen pääsi varmasti yllättämään kuntalaiset, vaikka Wiitaunionin johtavat luottamushenkilöt onkin pidetty asiasta ajan tasalla. Mistä oikein on kyse?

ENNUSTEET SYNKKIÄ. Edellisen valtuustokauden aikana Viitasaari ja Pihtipudas onnistuivat erinomaisesti elinkeinopolitiikassaan. Tästä huolimatta Wiitaunionin elinvoima hiipuu: väkiluku putosi nelivuotiskaudella 615 henkilöä (5%), painottuen erityisesti työssäkäyviin ikäluokkiin ja lapsiin. Koko Saarijärven-Viitasaaren seutu on samassa jamassa: kuulumme Suomen viiden heikoimman seutukunnan joukkoon! Jos jatkamme nykyisellä rakenteella, vuoteen 2025 mennessä väkiluku seutukunnalla vähenee ennusteiden mukaan 3200 hengellä (10%), työvoimaa poistuu yli 50% (14000 → 6100), mutta ikääntyneen väestön lukumäärä kasvaa jo vuoteen 2020 mennessä 2167 hengellä (26%). Olemme pian tilanteessa, jossa lähes koko seutukunnan työvoima tarvitaan lakisääteisten kunnallisten peruspalveluiden järjestämiseen. Muun elinkeinoelämän palvelukseen jää vain murusia, vaikka juuri tämä elinkeinoelämä luo sen kansantulon, jota verottamalla kunnalliset palvelut pitäisi rahoittaa!

TOIMINTAKENTTÄ MUUTTUNUT. Muualla maakunnassa kuntakenttä on muuttunut voimalla. Kuntaliitokset Äänekosken, Jyväskylän ja Jämsän seuduilla ovat lisänneet näiden alueiden houkuttelevuutta. Jämsä-Jyväskylä-Äänekoski kehityskäytävään keskittyy jo nyt 80% maakunnan elinvoimasta. Nykyisellään Saarijärven-Viitasaaren seutu ei ole tälle keskittymälle kiinnostava kumppani – ja miksi olisikaan? 34000 asukkaan seutukuntamme on pirstoutunut 8 kuntaan, kahteen sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-alueeseen ja useaan kehittämisyhtiöön. Miten voisimme nykyrakenteella pysäyttää alueemme taantumisen, kun edessä on yleinen hitaan talouskasvun aika, jos emme ole pystyneet siihen kuluneiden ”seitsemän lihavan vuoden” aikanakaan?

SELVITYS TEHTÄVÄ. Meidän on katsottava kauemmaksi tulevaisuuteen. Mielestäni koko Saarijärven-Viitasaaren seudulla pitäisi nyt ennakkoluulottomasti selvittää, millaisella rakenteella pystyisimme patoamaan alueen nykyisen elinvoimavuodon. Samalla tulisi ottaa huomioon seutumme erityishaasteet, kuten pitkät etäisyydet. Viitasaaren ja Saarijärven valtuustot pohtivat kantaansa tähän selvitykseen virallisesti lokakuun aikana. Toivoisin, että kaikki seudun 8 kuntaa lähtisivät selvitykseen mukaan, mutta erityisesti toivomme tätä Pihtiputaalta ja Kinnulalta. Tavoitteena ei ole yhteistyön romuttaminen Wiitaunionissa tai meidän kolmen pienen kunnan kuntaliitos, vaan laajempien hartioiden etsiminen, jotta pohjoisessa Keski-Suomessa voisi myös tulevaisuudessa asua, elää ja yrittää.

Puolivuotiskatsaus

Hiukan yli puolet vuodesta 2009 on takana. Kulunut aika on ollut erittäin kiireistä kaupunginhallituksessa. Ensinnäkin keväällä jouduimme avaamaan kuluvan vuoden budjetin, ja etsimään sieltä säästöjä veropohjan pettämisen vuoksi. Tästä huolimatta näyttää siltä, että vuosi menee yli 1.5 miljoonaa euroa pakkaselle.

Toisena isona asiana on ollut koulupuolen investointirysäys, johon olemme ajautumassa. Jo aiemmin olimme päättäneet aloittaa yläaste-lukiohankkeen sekä uuden monitoimihallin rakentamisen tänä syksynä. Keväällä kävi selväksi, ettei nykyisessä Haapaniemen ala-asteessa voi koulunkäyntiä jatkaa muutamaa vuotta pitempään. Olemme nyt laatineet mahdollisimman nopealla aikataululla suunnitelman uuden koulun rakentamisesta niin, että muuttamaan päästää syksyksi 2011. Yhteensä kouluinvestoinnit nousevat yli 10 miljoonaan euroon - summa, joka kyllä koettelee ankarasti kunnan taloudellista kantokykyä vuosia tästä eteenpäin.

Syksy on alkanut ja sitä myötä ensi vuoden budjetin laatiminen. Joudumme vetämään erittäin tiukkaa linjaa menoasioissa: palkkakustannukset saavat nousta vain 0.5 %, palveluiden ostot 1-2%. Kun verrataan tätä aiempien vuosien 4-8 % kasvulukuihin, ero on melkoinen - varsinkin, kun ensi vuodelle jo sovitut palkankorotukset nostavat henkilöstömenoja noin 1.7%. Karsintaa on siis edessä. Veroäyriä on tässä vaiheessa valmistauduttu nostamaan ainakin 0.5 prosenttiyksikköä. Nähtäväksi jää, pärjätäänkö tällä.

Loppuun vähän kevennystäkin. Kävin sitten toukokuussa rämpimässä Tukholman marathonin maaliin saakka. Aika (5h 10 min) ei ole kummoinen, mutta olen silti aika ylpeä suorituksestani... :-) Sen verran jäi kuitenkin hampaankoloon, että kunhan elämä tästä hieman rauhoittuu, voisi jonkun vuoden päästä yrittää uudelleen ja tällä kertaa sitä 5 tunnin alitusta.

Siunattua syksyä kaikille ja ollaan yhteydessä!

-Pekka

Uusia haasteita kohti

Uuden valtuustokauden ensimmäinen kaupunginvaltuuston kokous pidettiin tammikuussa. Minut valittiin siinä seuraavaksi neljäksi vuodeksi kaupunginhallituksen puheenjohtajaksi. Uusi asema tuo mukanaan paljon haasteita, mutta otan sen innolla vastaan. Uskon, että mikäli Herra asettaa ihmisen johonkin tehtävään, Hän antaa myös voimia sen hoitamiseen.

Hallituksen porukka on hyvä sekoitus uutta ja vanhaa. Mukana on ensikertalaisia ja jo pitkän kokemuksen omaavia. Tätä joukkuetta kelpaa kipparoida!

Puheenjohtajan toimeen kuuluu myös melko paljon normaaliin virka-aikaan sijoittuvia kokouksia ja palavereja. Tästä johtuen lääkärityöni tulee jonkin verran kärsimään. Yritän hoitaa koulu- ja neuvolalääkärin hommani täysipainoisesti, muusta joudunkin sitten tinkimään. Tämä on tietysti harmillista, koska lääkärien vastaanottoajoista on muutenkin pulaa. Kaikkea ei kuitenkaan millään ehdi tekemään.

Toivotan kaikille hyvää talven jatkoa ja olkaahan yhteyksissä!