Sosiaalisella tilinpidolla rahan ylivaltaa vastaan

UPM:n jätti-irtisanomiset maaliskuun alussa kirvoittivat jälleen keskustelun yritysten yhteiskunnallisesta vastuusta. Ministeritasoa myöten on ihmetelty, ovatko tulos ja pörssikurssin taso todella ainoat mittarit, joita yrityksissä päätöksiä tehtäessä tuijotetaan. Sampo-pankin konsernijohtaja Björn Wahlroos on toisaalta tokaissut, ettei yrityksiltä pidä vaatia muuta moraalia kuin se, joka näkyy viivan alla.

Ehkäpä pulmana onkin juuri se, ettei viivan alla näy muuta kuin euroja. Perinteinen kirjanpito menetelmänä on vuosisatoja vanha ja se on levinnyt yhteiskunnan kaikille alueille. Hyvä niin. Menetelmän käyttöönotto varsinkin julkisella sektorilla ja järjestötoiminnassa on kuitenkin paljastanut erään epäkohdan: rahaa osaamme kyllä mitata, mutta miten on toiminnan sosiaalisten vaikutusten laita?

Tähän tarpeeseen vastaava menetelmä on onneksi jo olemassa: sosiaalinen tilinpito. Tämä sosiaalisten ja yhteiskunnallisten tulosten mittaamiseksi ja esittämiseksi kehitetty järjestelmä on tuotu Suomeen viime vuosien aikana. Sosiaalisen tilinpidon tunnusmerkkejä ovat normaalin tilinpidon tapaan järjestelmällisyys, säännöllisyys, läpinäkyvyys, uskottavuus ja vertailtavuus. Prosessi alkaa tärkeimpien sidosryhmien valinnalla, etenee sosiaalisten tavoitteiden määrittelyn kautta sopivien mittareiden ja mittausmenetelmien valintaan, sosiaaliseen tilinpäätökseen ja ulkopuoliseen tilintarkastukseen.

Kuinka sosiaalisen tilinpidon käyttöönotto vaikuttaisi esimerkiksi kuntaorganisaatiossa? Kuntatalouden niukkuuden aikana on suuri kiusaus säästää mm. ennaltaehkäisevästä terveydenhuollosta. Yhden neuvolatyöntekijän vähentämisestä koituvat säästöt osaamme laskea jo nyt, mutta entä tästä koituvat muut vaikutukset? Oletetaan, että neuvolapalveluiden alueella olisi sosiaalisen tilinpidon säännöllisinä mittareina käytössä vanhempien tyytyväisyys neuvolapalveluiden saatavuuteen sekä hyvällä terveysneuvonnalla ehkäistävissä olevien eri ongelmien määrä. Kuinka paljon punnitumpia päätöksiä luottamushenkilöt voisivatkaan tehdä, kun käytössä olisivat samasta asiasta sekä taloudellisen että sosiaalisen tilinpidon mittarit?

Sosiaalisen tilinpidon käyttöönotto on vastalääke rahan ylivaltaa vastaan. Se vaatii vallankumouksen ajattelutavoissa kaikkialla yhteiskunnassa – mutta tämä vallankumous on välttämätön.

Pekka Puustinen
Kirjoittaja on terveyskeskuslääkäri ja valtuutettu Viitasaarelta