Keskisuomalainen julkaisi 9.10. jutun Viitasaaren ja Saarijärven käymistä alustavista yhteistyötunnusteluista. Uutinen pääsi varmasti yllättämään kuntalaiset, vaikka Wiitaunionin johtavat luottamushenkilöt onkin pidetty asiasta ajan tasalla. Mistä oikein on kyse?
ENNUSTEET SYNKKIÄ. Edellisen valtuustokauden aikana Viitasaari ja Pihtipudas onnistuivat erinomaisesti elinkeinopolitiikassaan. Tästä huolimatta Wiitaunionin elinvoima hiipuu: väkiluku putosi nelivuotiskaudella 615 henkilöä (5%), painottuen erityisesti työssäkäyviin ikäluokkiin ja lapsiin. Koko Saarijärven-Viitasaaren seutu on samassa jamassa: kuulumme Suomen viiden heikoimman seutukunnan joukkoon! Jos jatkamme nykyisellä rakenteella, vuoteen 2025 mennessä väkiluku seutukunnalla vähenee ennusteiden mukaan 3200 hengellä (10%), työvoimaa poistuu yli 50% (14000 → 6100), mutta ikääntyneen väestön lukumäärä kasvaa jo vuoteen 2020 mennessä 2167 hengellä (26%). Olemme pian tilanteessa, jossa lähes koko seutukunnan työvoima tarvitaan lakisääteisten kunnallisten peruspalveluiden järjestämiseen. Muun elinkeinoelämän palvelukseen jää vain murusia, vaikka juuri tämä elinkeinoelämä luo sen kansantulon, jota verottamalla kunnalliset palvelut pitäisi rahoittaa!
TOIMINTAKENTTÄ MUUTTUNUT. Muualla maakunnassa kuntakenttä on muuttunut voimalla. Kuntaliitokset Äänekosken, Jyväskylän ja Jämsän seuduilla ovat lisänneet näiden alueiden houkuttelevuutta. Jämsä-Jyväskylä-Äänekoski kehityskäytävään keskittyy jo nyt 80% maakunnan elinvoimasta. Nykyisellään Saarijärven-Viitasaaren seutu ei ole tälle keskittymälle kiinnostava kumppani – ja miksi olisikaan? 34000 asukkaan seutukuntamme on pirstoutunut 8 kuntaan, kahteen sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-alueeseen ja useaan kehittämisyhtiöön. Miten voisimme nykyrakenteella pysäyttää alueemme taantumisen, kun edessä on yleinen hitaan talouskasvun aika, jos emme ole pystyneet siihen kuluneiden ”seitsemän lihavan vuoden” aikanakaan?
SELVITYS TEHTÄVÄ. Meidän on katsottava kauemmaksi tulevaisuuteen. Mielestäni koko Saarijärven-Viitasaaren seudulla pitäisi nyt ennakkoluulottomasti selvittää, millaisella rakenteella pystyisimme patoamaan alueen nykyisen elinvoimavuodon. Samalla tulisi ottaa huomioon seutumme erityishaasteet, kuten pitkät etäisyydet. Viitasaaren ja Saarijärven valtuustot pohtivat kantaansa tähän selvitykseen virallisesti lokakuun aikana. Toivoisin, että kaikki seudun 8 kuntaa lähtisivät selvitykseen mukaan, mutta erityisesti toivomme tätä Pihtiputaalta ja Kinnulalta. Tavoitteena ei ole yhteistyön romuttaminen Wiitaunionissa tai meidän kolmen pienen kunnan kuntaliitos, vaan laajempien hartioiden etsiminen, jotta pohjoisessa Keski-Suomessa voisi myös tulevaisuudessa asua, elää ja yrittää.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti